Blogi ja kotisivut löytyvät jatkossa täältä:
http://kenneloorbellen.blogspot.fi/ (kesken)
Anne
perjantai, 22. elokuu 2014
Blogi ja kotisivut löytyvät jatkossa täältä:
http://kenneloorbellen.blogspot.fi/ (kesken)
Anne
sunnuntai, 27. heinäkuu 2014
VAU eli Villähteen Agilityurheilijat järjesti eilen Nastolassa agilitykilpailut ja Keiralle ensimmäinen kolmosluokan nollavoitto ja toiselta radalta hienosti nollalla toiseksi. Keira sai toisen agilitysertin (ensimmäisen sai Emilian kanssa viime vuoden kesäkuussa) ja minulle yhdentoista vuoden tauon jälkeen serti. Tollerini Sofi voitti maxi3-luokan kisan syksyllä 2003.
Olin päättänyt lopettaa varmistelun ja tehdä radat yhtä rohkeasti kuin harkoissakin. Tosin huomatessani tekeväni nollaa, piti muutama viimeinen este ottaa aika tarkasti :) Keira teki siis ensimmäiseltä radalta ainoan nollan ja miehensä Peter tuli vitosella toiseksi. Toinen rata oli helppo ja nollia tuli paljon. Minulla ei ollut mitään paineita ja kontaktit tein vähän liiankin rohkeasti eli vähän roiskimiseksi meni. Yllätys oli melkoinen, kun aikamme riitti lopputuloksissa kakkossijaan. En olisi ikinä voinut kuvitella, että meidän vauhdilla saadaan noinkin isoissa (35 koiraa) kisoissa tuollainen sijoitus. Keiralla on nyt kaksi norminollaa ja tuplanolla kasassa.
Sen jälkeen kun Emilia sai Keiralle ensimmäisen sertin, aloin haaveilla agilityvalion tittelistä. Sitten serti meni muutaman kerran nenän edestä, tulokset olivat huonoja tai isommissa kisoissa vauhti ei riittänyt. Sanoinkin nyt kesällä, että en enää yritä Keiraa valioksi. Eilisen jälkeen tuli tietysti sellainen olo, että minäkin pystyn hyvänä päivänä Keiralle sertin saamaan eli toivon todella, että se kolmaskin saadaan jostain ennen kuin tulemme liian vanhoiksi.
Radat löytyvät kennel Oorbellenin videoista.
Anne
torstai, 24. heinäkuu 2014
Ja ihana ilmalämpöpumppu :) Tosin ilmalämpöpumppu ei viilennä makuuhuonettani, joka on yläkerrassa. Iltaisin makuuhuoneen lattia on ihan lämmin ja jopa minä vilukissa olen nukkunut muutaman yön ikkuna raollaan. Uusia nurmialueita on joutunut kastelemaan, mutta muuten mä niin nautin tästä lämmöstä.
Maanantaina lähdimme puoliltapäivin Outin mökille asuntoautolla. Varauduin siihen, että Keira ja Julia eivät kestäisi pennun villiä menoa ja asuntoautossa ei koirille tulisi tukalan kuuma. Lähdimme heti yhdessä lenkille rantaan, jossa isäntäväki (Fico ja Geea) viihtyivät vedessä. Julia vähän kahlaili ja Keirakin kasteli jalkansa. Milaa yritimme houkutella uimaan, mutta ei sitten millään. Outi vei Milan vähän kauemmas rannasta ja päästi veteen. Sain jopa ikuistettua kahden sekunnin videon Milan "uimisesta". Se sitten niistä Milan taipparihaaveista. En tiedä sitten, jos minä menisin veteen, mutta sitähän ei tapahdu. Herkuttelimme sitten salaatilla ja jäätelöllä ja Mila jaksoi painia Geean kanssa. Yllättävän hyvin Keira ja Juliakin sietivät pentua. Hetkeksi vein ne asuntoautoon, mutta suurimman osan ajasta kaikki viisi koiraa olivat yhdessä. Saimme jopa toisella lenkillä otettua porukasta jonkinlaisia yhteiskuviakin. Mila on kyllä niin kärsivällinen Geean suhteen ja olen siitä tosi iloinen.
Eilen alkoivat normaalit agilityharkat. Jätin tällä kertaa Julian kotiin, kun halusin muistutella Keiralle miten kontaktit pitäisi suorittaa. Ensi lauantaina kun on Nastolassa kisatkin. Ilmeisesti porukka on vielä kesälaitumella ja sain ottaa Keiran Milan kanssa samaan ryhmään. Milan mielestä kotihalli on paras paikka harrastaa agilityä ja Emilia niin ihana. Emilia sai Milan jopa palkkautumaan pari kertaa lelulla, mutta sitten siirryimme takaisin nameihin. Täytyy yrittää jatkossa ainakin viritellä Milaa lelulla ja vaikka palkata namilla. Keirallakin oli kiva vire päällä ja ihan täydelliset kontaktit.
Tänä aamuna jäniskoira-Julia sai ilmeisesti näköhavainnon, sillä se lähti ajamaan kimeästi haukkuen. Keira ja Mila lähtivät myös, mutta tulivat muutaman minuutin kuluttua takaisin. Julia ilmestyi sitten varmaan 10 minuutin kuluttua ihan muina koirina kovasti läähättäen. No saapa Juliakin toteuttaa itseään.
Tänä iltana lähden tutustumaan Lahden sataman iltaelämään, mutta hyvin maltillisesti. Huomenna Keira ja Mila hakevat eläinlääkäriltä ensimmäiset matolääkkeet elokuun reissua varten. Maailman Voittajan aikataulutkin ovat ilmestyneet ja kooikerit ovat kehässä heti aamusta. Odotan näyttelyä jo kovasti, vaikka omilla koirilla ei olekaan mitään menestymismahdollisuuksia. Toinen on vielä ihan keskenkasvuinen ja toinen kalju. Kiva kuitenkin kokoa tuo tapahtuma ainakin kerran elämässä.
Anne
maanantai, 21. heinäkuu 2014
Viime keskiviikkona käväisin Milan kanssa Phaun epiksissä. Kun otin vain mölliradan kaksi kertaa, kotona olin ajoissa. Paikalla oli taas runsas kooikeredustus (5), vaikka muuten epikset olivat tosi pienet. Mila voitti medimöllit http://www.youtube.com/watch?v=Z5ujWxJtsIg&list=UU3z9qy48aNIosGrdk-j3L0g Alussa on turhaa melkein puoli minuuttia, kun tuomari ei antanut lähtölupaa. Viime kerrallakin Mila hidasti samassa paikassa rataa eli kun lähdetään menemään vasempaan takareunaan. Siellä istui ratahenkilö, mutta enemmän uskon vaikuttavan se, että siinä mennään melkein metsää kohti. Weera voitti minimöllit. Kävimme Weeran ja Cleon kanssa jäähdyttelylenkillä ja Mila taas komensi muita.
Kotona pitää tehdä kotihommia eli niitä välttääkseni järjestin itselleni ja koirille pienen kesäretken Mikkelin suunnalle. Mila osallistui Ristiinan koiranäyttelyn ihan vaan sen vuoksi, että halusin saksalaisen kasvattajatuomarin arvostelun. Tuomari kyllä tykkäsi Milasta, mutta ihan keskenhän tuo vielä on. Milalle eri4. Sain esittää Cavalriina's kennelin kasvarissa Oilin, joka oli tosi kiva ja helppo esittää. Tiinan kasvari oli rop-kasvattajaluokka. Rop-koira oli Milan isoisoisä Manusia's Diesel, joka tuli 10-vuotiaana Suomen muotovalioksi ja sijoittui sekä ryhmässä että veteraaneissa neljänneksi.
Yöksi ajelin Mikkeliin valmiiksi agilitykisapaikalle. Kisat olivat vasta iltapäivällä, mutta lueskelin kirjaa, nukuin pienet päiväunet ja käytin ahkerasti buffettia, vaikka olisi mulla omaakin ruokaa ollut. Keira sikaili ekalla radalla molemmat kontaktit, mutta sai vain toisesta virheen. Rata oli helppo, lyhyt ja ihanneaika todella löysä. Toisella radalla olin kontakteilla Keiralle todella tiukkana ja se hidasti niiden suorittamista. Selvisimme kuitenkin neljän peräkkäisen putken radasta ilman virheitä ja Keiran sijoitus 5.
Koska maanataisin toimistoni on suljettu, aion pitää tänään oikean lomapäivän. Nukuin melkein puoli yhdeksään ja kävin lenkillä. Tänään saattaa olla vielä koiramaista ohjelmaa tiedossa tai sitten menen pihalle lukemaan ja pitäisi tuolla taas jotain puutarhahommaakin tehdä.
Loppuvuodelle on suunnitelmissa vielä kaksi ulkomaanreissua koirien kanssa eli ei tunnu niin pahalta, että tää kesä menee ohi taas ihan liian nopeasti.
Anne
tiistai, 15. heinäkuu 2014
Ihan ensiksi vielä tännekin onnittelut Julian kaksivuotiaille pennuille! Aika menee niin nopeasti.
Toissa viikonloppuna oli agirotuviikonloppu, joka vietettiin pitkän kaavan mukaan, vaikkei perjantaina ollutkaan kisoja. Anne T ja Peter tulivat omalla asuntoautolla ja minä koirineni omallani. Anne sai järjestettyä meille vierekkäiset paikat niin, että saimme autojen väliin kompostiaidoilla, isolla matolla ja kalusteilla oikein viihtyisän piha-alueenkin. Perjantaina pystytimme kisapaikalle molempien näyttelyteltat kivan varjoisaan paikkaan, joskin vähän rinteiseen. Menimme ajoissa nukkumaan, sillä Keiralla ja Peterillä oli lauantaina ensimmäinen startti jo aikaisin aamusta. Kumpikaan ei päässyt finaaliin eli seuraava startti molemmilla oli vasta illalla. Päivällä ehdimme hyvin kahvitella ja seurata muiden kisoja. Ehdin käydä myös katsomassa Jennin ja Sampon uuttaa taloa ja tavata pitkästä aikaa Roudan, jolla oli selkeästi ollut ikävä.
Kati ja Kossi tulivat lauantaina yöksi Annen autoon. Herkuttelimme illalla ja olisihan siinä juttua riittänyt pidemmäksikin aikaa, mutta aamulla oli taas kisoja eli suht koht ajoissa menimme taas nukkumaan. Minulla oli sunnuntaina viisi starttia, joista Riemun ja Keiran kanssa senioriradat sekä Riemun, Keiran ja Milan kanssa joukkueradat. Riemu-kultsu ja minä emme löytäneet senioriradalle yhteistä säveltä, mutta joukkueradalla meni jo vähän paremmin. Keiran kanssa senioriradalla tuli hyl ja se oli viikonlopun harmittavin virhe. Oli todella pienestä kiinni, mutta niinhän se tietysti oli monella muullakin.
Keira osallistui Bullbenz ja Vävyt -joukkueeseen ja koko joukkue teki hyvät ajat eikä rasitteena ollut kuin yksi vitonen. Lähdimme aika alkupäässä ja pitkään piti odottaa pitääkö johtoasemamme ja niinhän siinä kävi, että voitto tuli. Kooikerjoukkue tuli myös kolmanneksi. Alojoukkueella ei minun mielestäni ollut mitään menestysmahdollisuuksia, sillä siinä kilpailivat sisarukset Matti, Maggie ja Mila sekä ainoa kokemusta vähän enemmän omaava serkkupoika-Primo. No kaikki sähläsivät enemmän tai vähemmän ja olimme tuloksissa suunnilleen puolivälissä. Milan vauhti selkeästi hiipuu, kun tulee joku vaikeampi kohta. Nyt mahdollisimman paljon epiksiä ulkona ennen syksyä.
Sää oli ihanan lämmin koko viikonlopun ja muutenkin kokonaisuudessaan kiva viikonloppu.
Keskiviikkona otin vain Milan mukaan ja menimme Korkeavireen järjestämiin epiksiin Heinolaan. Siellä oli fiksusti tarjolla tosimöllirata, jossa oli vain hyppyjä ja putkia. Muutkin seurat voisivat ainakin välillä tehdä tällaiset mölliradat. Radalla oli vain yksi ns. vaikeampi kohta ja siinähän Milan vauhti taas hiipui. Otin saman radan kaksi kertaa ja Mila oli kisassa neljäs nollaradalla. Velipuoli Ruudolf voitti. Menin Ficon kanssa mölliradan.
Mila pääsi tutustumaan kunnolla Geeaan ja nopeasti likat löysivät yhteisen sävelen. Ne painivat nurmikolla ja hyvin rohkeasti Geea hyökkäsi Milan kimppuun tervävine naskalihampaineen.
Lauantaina Outi ja Geea tulivat iltapäivällä. Keira ja Julia eivät pennusta pitäneet enkä uskaltanut päästää niitä Geean kanssa vapaiksi samassa tilassa. Mila leikitti Geeaa tunnin verran ja lopussa molemmat vain makasivat kyljellään ja hampaat kalistelivat toisen hampaita vasten. Geea laitettiin lepäämään metallihäkkiin ja Keira ja Julia pääsivät turvallisesti tutustumaan uuteen tulokkaaseen.
Poikani haki Keiran ja Julian yökylään, sillä olin kutsunut Pian, Matin, Noan, Anun, Weeran ja Ruusan istumaan iltaa kanssamme. Lähdimme ensin lenkille ja Outi ja Geea lähtivät myös mukaan. Tosi hienosti kaikki suhtautuivat pikkuiseen. Meillä Geea johti koko hönöporukkaa (Matti, Mila, Weera) eli juoksutti näitä sisältä ulos ja päinvastoin, pentu porukan kärjessä. Milan piti alistaa Weeraa ihan liikaa. Se oli ainakin minusta ja Matista mustasukkainen.
Yö sujui rauhallisesti, kun kaikille löytyi oma rauhallinen nukkumapaikka. Kiitos vielä teille kaikille, olipa kivaa! Sunnuntaina suuntasin Milan kanssa Keramiikkapaja Koiruuksien ja Kanavan koirakillan järjestämään mätsäriin harjoittelemaan kehähommia, kun Milalla on ensi viikonloppuna näyttely ja ensi kuussa Maailmanvoittajanäyttely. Mila oli pöydällä ihan ok ja kehässä liikuttaminen ja seisottaminen meni jopa tosi hyvin. Hessu, Timi ja Mila saivat kaikki punaisen nauhan ja Mila sijoittui lopulta neljänneksi. Palkinnot olivat hienot. Kyllä uni maistui Milalle noin rankan viikonlopun jälkeen.
Huomenna lähden taas Milan kanssa epiksiin ja viikon kuluttua alkaakin normaalit agilityharkat. Ensi viikonloppuna on Milalla näyttely ja Keiralla kaksi agilitykilpailua.
Anne