Ihan ensiksi vielä tännekin onnittelut Julian kaksivuotiaille pennuille! Aika menee niin nopeasti.

Toissa viikonloppuna oli agirotuviikonloppu, joka vietettiin pitkän kaavan mukaan, vaikkei perjantaina ollutkaan kisoja. Anne T ja Peter tulivat omalla asuntoautolla ja minä koirineni omallani. Anne sai järjestettyä meille vierekkäiset paikat niin, että saimme autojen väliin kompostiaidoilla, isolla matolla ja kalusteilla oikein viihtyisän piha-alueenkin. Perjantaina pystytimme kisapaikalle molempien näyttelyteltat kivan varjoisaan paikkaan, joskin vähän rinteiseen. Menimme ajoissa nukkumaan, sillä Keiralla ja Peterillä oli lauantaina ensimmäinen startti jo aikaisin aamusta. Kumpikaan ei päässyt finaaliin eli seuraava startti molemmilla oli vasta illalla. Päivällä ehdimme hyvin kahvitella ja seurata muiden kisoja. Ehdin käydä myös katsomassa Jennin ja Sampon uuttaa taloa ja tavata pitkästä aikaa Roudan, jolla oli selkeästi ollut ikävä.

Kati ja Kossi tulivat lauantaina yöksi Annen autoon. Herkuttelimme illalla ja olisihan siinä juttua riittänyt pidemmäksikin aikaa, mutta aamulla oli taas kisoja eli suht koht ajoissa menimme taas nukkumaan. Minulla oli sunnuntaina viisi starttia, joista Riemun ja Keiran kanssa senioriradat sekä Riemun, Keiran ja Milan kanssa joukkueradat. Riemu-kultsu ja minä emme löytäneet senioriradalle yhteistä säveltä, mutta joukkueradalla meni jo vähän paremmin. Keiran kanssa senioriradalla tuli hyl ja se oli viikonlopun harmittavin virhe. Oli todella pienestä kiinni, mutta niinhän se tietysti oli monella muullakin.

Keira osallistui Bullbenz ja Vävyt -joukkueeseen ja koko joukkue teki hyvät ajat eikä rasitteena ollut kuin yksi vitonen. Lähdimme aika alkupäässä ja pitkään piti odottaa pitääkö johtoasemamme ja niinhän siinä kävi, että voitto tuli. Kooikerjoukkue tuli myös kolmanneksi. Alojoukkueella ei minun mielestäni ollut mitään menestysmahdollisuuksia, sillä siinä kilpailivat sisarukset Matti, Maggie ja Mila sekä ainoa kokemusta vähän enemmän omaava serkkupoika-Primo. No kaikki sähläsivät enemmän tai vähemmän ja olimme tuloksissa suunnilleen puolivälissä. Milan vauhti selkeästi hiipuu, kun tulee joku vaikeampi kohta. Nyt mahdollisimman paljon epiksiä ulkona ennen syksyä.

Sää oli ihanan lämmin koko viikonlopun ja muutenkin kokonaisuudessaan kiva viikonloppu.

Keskiviikkona otin vain Milan mukaan ja menimme Korkeavireen järjestämiin epiksiin Heinolaan. Siellä oli fiksusti tarjolla tosimöllirata, jossa oli vain hyppyjä ja putkia. Muutkin seurat voisivat ainakin välillä tehdä tällaiset mölliradat. Radalla oli vain yksi ns. vaikeampi kohta ja siinähän Milan vauhti taas hiipui. Otin saman radan kaksi kertaa ja Mila oli kisassa neljäs nollaradalla. Velipuoli Ruudolf voitti. Menin Ficon kanssa mölliradan.

Mila pääsi tutustumaan kunnolla Geeaan ja nopeasti likat löysivät yhteisen sävelen. Ne painivat nurmikolla ja hyvin rohkeasti Geea hyökkäsi Milan kimppuun tervävine naskalihampaineen.

Lauantaina Outi ja Geea tulivat iltapäivällä. Keira ja Julia eivät pennusta pitäneet enkä uskaltanut päästää niitä Geean kanssa vapaiksi samassa tilassa. Mila leikitti Geeaa tunnin verran ja lopussa molemmat vain makasivat kyljellään ja hampaat kalistelivat toisen hampaita vasten. Geea laitettiin lepäämään metallihäkkiin ja Keira ja Julia pääsivät turvallisesti tutustumaan uuteen tulokkaaseen.

Poikani haki Keiran ja Julian yökylään, sillä olin kutsunut Pian, Matin, Noan, Anun, Weeran ja Ruusan istumaan iltaa kanssamme. Lähdimme ensin lenkille ja Outi ja Geea lähtivät myös mukaan. Tosi hienosti kaikki suhtautuivat pikkuiseen. Meillä Geea johti koko hönöporukkaa (Matti, Mila, Weera) eli juoksutti näitä sisältä ulos ja päinvastoin, pentu porukan kärjessä. Milan piti alistaa Weeraa ihan liikaa. Se oli ainakin minusta ja Matista mustasukkainen.

Yö sujui rauhallisesti, kun kaikille löytyi oma rauhallinen nukkumapaikka. Kiitos vielä teille kaikille, olipa kivaa! Sunnuntaina suuntasin Milan kanssa Keramiikkapaja Koiruuksien ja Kanavan koirakillan järjestämään mätsäriin harjoittelemaan kehähommia, kun Milalla on ensi viikonloppuna näyttely ja ensi kuussa Maailmanvoittajanäyttely. Mila oli pöydällä ihan ok ja kehässä liikuttaminen ja seisottaminen meni jopa tosi hyvin. Hessu, Timi ja Mila saivat kaikki punaisen nauhan ja Mila sijoittui lopulta neljänneksi. Palkinnot olivat hienot. Kyllä uni maistui Milalle noin rankan viikonlopun jälkeen.

Huomenna lähden taas Milan kanssa epiksiin ja viikon kuluttua alkaakin normaalit agilityharkat. Ensi viikonloppuna on Milalla näyttely ja Keiralla kaksi agilitykilpailua.

Anne