Katastrofaalisen agilityviikonlopun jälkeen vajaa kaksi viikkoa sitten piti oikein kunnolla miettiä tätä agilityharrastusta. Parikolme päivää meni aika pohjalla, mutta sitten tein päätöksen lajin jatkamisesta. Varasin kymmeneksi viikoksi Lahdesta hallin tunti kerrallaan ihan vain mulle ja koirille. Se lisäksi käymme kerran viikossa oman seuran harkoissa. Viime viikon epiksiin en ottanut omia koiria mukaan, kun tiesin, että siellä menee kuitenkin koko ilta ja oma kisaaminen on ihan vasemmalla kädellä hoidettu. Tän viikon maanantaina meillä oli sitten ekat omat harkat ja varsinkin Keira oli tosi innoissaan. Tein lyhyitä radanpätkiä ja palkkasin ruhtinaallisesti. Julialle yritin opettaa takaleikkausta ja muistella mitkä ne kepit ja keinu on. Julian kanssa meinasi kyllä hermo mennä, mutta hillitsin itseni. Lopulta sain Julian innostumaan jopa lelun repimisestä.

Eilen oli sitten seuran harkat ja koirathan olivat paljon innokkaampia kuin ennen ja toimivatkin kohtuullisen hyvin. Oma asenne ratkaisee myös tosi paljon. Yritän suunnitella ensi maanantain harkat sitten paremmin etukäteen, vaikka rataa pitäisikin muuttaa enemmän. Onhan tunti ihan hyvä aika kahden koiran kanssa. Julia oli jotenkin sisäistänyt takaleikkauksen ja kepitkin menivät paljon paremmin.

Yllättävän nopeasti tuli Keiran dla-kartoituksen tuloksetkin. Sain eilen laskun sähköpostiin. Maksoin heti ja skannasin heille maksukuitin ja pyysin tulokset sähköpostiin ja tänään jo tulivatkin. Keiralta löytyi äidiltä peritty Suomen yleisin hablo ja iskän perintönä hablo, joka on tällä hetkellä löytynyt vain Keiralta ja Lokilta. Sain myös tulokset kaikista Suomen testatuista kooikereista ja sieltähän löytyikin yllättävä tieto. Kooikerilta on löytynyt hablo, jota ei ole miltään koiralta (ilmeisesti Suomessa) aiemmin löytynyt.  Koodiakaan ei tällä hablolla vielä ole. Orsonista on myös testi lähetetty ja luulen, että Keiralta on mennyt pojalleen tuo yleisin hablo. Yhteenveto oli hauskasti prosentteina ilman yksittäisten koirien tietoja.

Viikko sitten Keira ja Julia pääsivät malleiksi, kun ystäväni kuvasi koiria Vääksynjoen rannassa. Kuvia on jo facebookissa ja kotisivullamme, mutta tässä vielä yksi otos.

Viikon kuluttua Keira esiintyy Messarin näyttelyissä molempina päivinä ja siitä viikon kuluttua molemmat koirat lähtevät Tukholmaan pohjoismaiden voittajanäyttelyyn. Harmillisesti Tukholmassa meille tuli tuomarimuutos, mutta mennään nyt kuitenkin. Menestystoiveet hiipuivat, kun tuomariksi tuli hollantilainen tuomari. Nuo hollantilaiset tuppaavat olemaan otsapiirtoniuhoja.

Posti toi tänään myös uuden clubrekisterin päivityksen, joka olikin tosi paksu. J-pennuistakin oli jo tietoa ihan mukavasti.

Anne