Olipas tänään rankat, mutta erittäin antoisat kooikeragilityharkat Riman hallilla. Kouluttajana oli Laitisen Jari ja mulla ohjattavana Keiran lisäksi Fico. Radat olivat pitkiä ja päätin ohjata molemmat koirat lähes samalla tyylillä. Ficoa saatoin aluksi vähän enemmän putkiin, mutta viimeisellä radalla Fico irtosi jo hienosti. Ficon kepit ovat parantuneet talven aikana ihan älyttömösti, vaikka säännöllistä harjoittelua ei ole ollutkaan. Keiralla on ollut valeraskausoireita ja olin hyvinkin epäileväinen siitä kuinkahan rouvasta löytyy motivaatiota agilityyn. En ole varmaan koskaan nähnyt Keiraa noin vauhdikkaana ja innostuneena. Molempia koiria oli todella ilo ohjata, vaikka oma kunto kyllä loppui kesken. Jalan iskiaskipu paheni taas ajomatkalla, mutta silti oli tosi hyvä päivä. Harvoin tapahtuu sellaista, että vielä näin illallakin hymyilyttää, kun muistelelee koirien innostusta ja omia onnistumisia. Jos joskus olisi tällainen fiilis kisasuorituksenkin jälkeen.

Perjantaina oli Miikan valatilaisuus Vekaranjärven varuskunnassa ja oli hienoa olla paikalla. Miikalla on ollut koko ajan kova yskä ja äitiä täällä kotona hirvittää tuleva viikko, jolloin jääkäri Hirvosella on metsäviikko ja hiihtoa luvassa 30 km.

Anne