Vanhalla ihmisellä matkaväsymys kestää varmaan paljon pidempään kuin nuorilla, kun jaksan vasta nyt laittaa pienen raportin matkasta. Ajelin siis viime viikon torstaina Mäntsälään ja sain jättää autoni turvalliseen paikkaan Saijan pihaan. Matkustin Turkuun Saijan ja Tiinan kyydissä. Turussa kamat Annen ja Jarin matkailuautoon, jossa olivat myös Jonna ja Kaisa sekä neljä kooikeria (Sally, Sade, Uffe ja Veiko). Eka yö meni laivassa ja sitten matka jatkui Ruotsin ja Tanskan läpi Saksaan asti, jossa yövyin Kaisan ja Veikon kanssa hotellissa. Lauantaina vähän shoppailua Saksassa ja Hollannin puolella iltapäivällä tutustuminen kooikerin alkuperäiseen työhön eli eendekooihin. Olisi ollut kiva nähdä kooikerin oikeasti tekevän hommia, mutta onneksi Sade päästettiin irti ja kovin innostuneeltahan se näytti. Lauantai-illalla söimme hotellissa ja ajoissa nukkumaan. Sunnuntaina oli sitten näyttelyn vuoro. Suomalaisten koirat menestyivät todella hienosti ja oli hienoa olla kannustamassa yleisönä. Tapasin myös Bendjin omistajan, jonka Oxo oli näyttelyn kaunein koira. Suoraan näyttelystä matkasimme Ruotsiin asti, jonne saavuimme joskun neljän jälkeen aamulla. Nukuimme asuntoautossa 1,5 tuntia ja Tukholman satamassa olimme hyvissä ajoin maanatai-illalla. Viimeiset ostokset laivalta ja nukkumaan. Turusta pääsin taas Saijan kyydissä Mäntsälään ja sit kotiin.

Eipä tarvinnut tehdä autossa käsitöitä, sillä matkapahoinvointi tuli vähemmästäkin. Yllättävää, ettää nukkuminen auttoi huonoon oloon ja mun vakiopaikka olikin koirien kanssa auton takaosassa. Tietääpä nyt, että millekään linja-autoreissuille ei tarvitse harkitakaan lähteä. Kiitos kaikille mukavasta, turvallisesta ja kärsivällisestä seurasta! Erityiskiitos Annelle ja Jarille matkajärjestelyistä ja mahdollisuudesta matkustaa teidän asuntoautolla!

Anne