Agirodustakin on jo puolitoista viikkoa enkä ole saanut aikaiseksi tehdä päivitystä, mutta jos nyt lyhyesti.

Hain 8.7 Outin ja Ficon Lahdesta kyytiin ja yllättävän hyvin autooni mahtui kolme koiraa omiin häkkeihinsä, teltta, tuolit, pari kangashäkkiä, vaatekassit ym ym. Onneksi oli luvattu lämmintä ilmaa eikä tarvinnut pakata lämpöisiä vaatteita mukaan. Suunnaksi otettiin siis Lappeenranta ja ilman navigaattoria olimme reissussa ja sen kyllä tulimme viikonlopun aikana todella huomaamaan. Inkan Virpin neuvoilla onneksi ehdimme perjantaina paikalle niin, että ehdimme hiukan huokaista ennen rataantutustumista. Keiralla ja Ficolla oli vain hyppyradat perjantain ohjelmassa. Keira kuunteli ja liikkui ihan ok ja luulinkin, että saimme ihanneaikaan yltävän nollan. Saimme kuitenkin pituudenpalikkaan kosketuksesta virheen, mutta sen sain tietää vasta lauantaina. Janan Tytti on ottanut kaikki agilitykuvat ja niissähän näkyykin mielenkiintoisia asioita.

Tosi kaukaa Keira ponnistaa. Ei ihme, että hipaisee palikkaa.

Lauantaina Keiralla meni alkurata ihan hyvin, mutta sitten unohdin radan ja tuli kielto. Menin niin sekaisin, että ohjasin sitten ihan väärin eli hylkäys siltä radalta. Julia sai kepeiltä ekalta radalta virheen ja meillähän on kepit vielä ihan alkutekijöissä. Viimeiseltä esteeltä tuli sitten kielto, kun ryysäsin itse maaliin. Julia hyppäsi hypyn väärinpäin ja se oli sitten siinä. Julian toinen rata oli tosi tahmeaa menoa ja virheitä tuli paljon ja aikaa meni. Toivottavasti Tytin ikuistama eka lentokeinu ei vaikeuta jatkoa eli toivon ettei Julia saanut keinukammoa.

Osasi Julia jotain oikeinkin

Koska kukaan meistä ei päässyt lauantain avoimelle SM-radalle, ehdimme levätä hotellissa päivällä ja tavata Keiran ja Peterin Lappeenrannassa asuvan Topi-pennun. Topi oli kasvanut ja oli oikein reipas poika. Ihanaa oli nähdä pennun ilahtuvan niin kovasti äitinsä, siskonsa ja minunkin tapaamisesta. Keira oli erityisen innostunut Topista. Julia halusi enemmän vaan komentaa eikä leikkinyt kunnolla.

 Lauantainakin kävimme illalla hotellissa syömässä ja ajoissa nukkumaan. Sunnuntaina oli molemmilla koirilla ohjelmassa vielä joukkueradat. Julia osallistui alojoukkueeseen yhdessä Peterin, Rikin ja Ficon kanssa. Onneksi meillä oli Fico varakoirana, kun Jana päätti aloittaa ensimmäisen juoksunsa juuri ennen agirotua. Julia teki kohtuuaikaisen nollaradan ja joukkueemme saikin hopeaa. Alojoukkueita oli muistaakseni 14. Keira oli kilpailevien joukkueessa Noan, Sallyn ja Ficon kanssa. Kaikilla koirilla oli vähän omaa kivaa radalla eli emme päässeet lähellekään kärkeä.

Julian lempipaikka hotellin ikkunalaudalla

Reissu oli mukava, paikalla oli paljon kooikerihmisiä ja muitakin tuttuja. Sää oli vähän turhankin kuuma ja teltta pitäisi varmaan harjoitella pystyttämään pikkuisen paremmin ja tuloksetkin voisivat olla vähän parempia. Pääasia, että seura oli hyvää, Kiitos!

Viime viikolla sain Ireneltä hienoja uutisia: Johnny (Oorbellen Johnny) oli saanut ensimmäisen nollansa virallisissa kisoissa. Onnea vielä Irene!

Viime sunnuntaina oli K-pentujen Peter-isän ja Isla-tädin upea näyttelypäivä. Peter oli Helsingin ryhmänäyttelyssä VSP ja sai valioitumissertinsä. Suomen muotovalion lisäksi Peterin ulkomailta aiemmin kerätyistä serteistä suurin osa "heräsi henkiin" ja Peteristä tuli samalla Ruotsin, Norjan, pohjoismaiden ja Liettuan muotovalio. Onnea Anne komeasta kundista. Annen Sally oli näyttelyssä ROP ja ROP-vet. Hyvä mummo! Isla oli Pöytyällä ROP ja tuli myös Suomen ja monen muun maan valioksi. Onnea Jonna!

Minua ja koiria odottaa suuri elämänmuutos, kun muutamme omakotitalosta rivitaloon ensi kuun alussa. Piha on pieni ja hankala aidata, mutta pakko sinne on saada pikkuinen aitaus rakennettua. Itse olen asunut omakotitalossa viimeiset 24-vuotta, mutta joskus on pakko tehdä jotain mikä on pakko tehdä että pääsee eteenpäin.

Anne