Omien koirien lisäksi on Sinikan Sorja-belkkari ollut minulle erittäinen läheinen ja rakas koira. Surukseni kuulin eilen, että oli Sorjan vuoro lähteä reilun 10-vuoden ikäisenä. Sorja asui naapurissani yli 7-vuotta ja oli Sofin lapsuusajan paras ystävä. Pentuna Sofi sai hyppiä Sorjan päällä ihan kuinka halusi ja kaverukset suorittivat jopa agilityesteitä tandemina. Sorja ja Sofi kehittivät takaaajoleikistä niin hurjan näköistä, että nimesimmekin sen "hullunjuoksuksi". Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti, mutta onneksi ei tullut mitään loukkaantumisia, kun näytti ettei kumpikaan koirista muistaneet katsoa yhtään eteensä. Kun tein omassa pihassa Sofin kanssa tokoliikkeitä, Sorja teki itsenäisesti samat liikkeet omalla pihallaan, kun oli niin ihana kun sai tehdä jotain. Sorjan tunteneet ihmiset varmasti allekirjoittavat sen, että Sorja teki aina kaiken täysillä varsinkin agilityradalla.

Jaksamista Sinikalla suuren menetyksen jälkeen.

Anne