Taas oli agilitykisapäivä ja tällä kertaa aurinkoisessa säässä Hämeenlinnassa. Meidän kaikki tän kesän viralliset kisat ovatkin osuuneet olemaan kauniilla ilmalla. Eka rata oli meidän parasta yhteistyötä ellei oteta huomioon putkellekarkaamisesta johtuvaa hylkäystä:) No tuo sama kohta koitui todella monen muunkin koiran kohtaloksi eli ei ollut tyypyllinen Keiran putki-innon syy vaan mun hitaudesta johtuva ja ehkä väärin valittu puoli. Kepit eivät olleet nopeat, mutta hyvin Keira haki ekan välin hankalasta kulmasta. Toisella radalla ei vauhti eikä ohjaajan taidot päätä huimanneet eli reilu kaksi sekuntia yliaikaa ja pituuden yhden palikan kaatumisesta aiheutunut vitonen. Keira ei ole koskaan aikaisemmin ollut kiinnostunut muiden koirien menemisestä radalla ja Raimon laittaessa mulle numerolappua Keira sitten yhtäkkiä kiinnostuikin radalla olevasta gorgista ja ryntäsi pienen ärinän kanssa radalle pilaamaan heidän suorituksensa. Onneksi heillä oli yksi virhe jo ennen välikohtausta eikä Keira sitten pilannut heidän puhdasta rataa. Kävin juttelemassa gorgin omistajan kanssa eikä toivottavasti jäänyt mitään kaunaa. Opinpa tästä, että koiran hihnasta pitää pitää kunnolla kiinni.

Huomenna otan molemmat koirat mukaan ja lähdemme Lahteen mätsäriin. Pikku-Noakin lähtee harjoittelemaan kehäkäyttäytymistä.

Onnea vielä kultsu-Hallalle, joka läpäisi taipparit heti ekalla kerralla ja onnea tietysti myös ohjaaja Jennillekin!

Anne