Ruotsin kooikerhondje-erkkarireissu alkoi viime torstaina ja eilen puoliltapäivin olin kotona. Väsymys on edelleen kova, vaikka reissussa tuli nukuttua aika paljon, vanhuus ei tule yksin. Vein auton Turkuun Anne T:n veljen pihalle ja ryhmärämä (Anne T, Sally, Peter, Keira, Julia ja minä) siirryimme satamaan. Julialle laivamatka oli ensimmäinen, mutta siinähän tuo meni joukon jatkona ilman mitään paniikkeja. Kävimme syömässä Kaisan ja Jukan kanssa sekä pikaisesti kaupassa hankkimassa ruotsalaisille yhteistyökumppaneille tuliaisia. Perjantaiaamuna perinteisesti aamupala mäkkärillä, koirille ruokaa ja lenkkeilyä. Koska olimme varanneet matkaan koko päivän, ehdimme käydä vähän shoppailemassa. Poikkesimme Skeppshultissa (valurautakauppa) ja Jonna siskonsa kanssa osui sinne ihan samaan aikaan. Lisäksi kävimme Ruotsin Tuurissa eli Ullaredin kauppakeskuksessa. Saimme auton viileään parkkitaloon, jossa koirilla oli hyvät olot.  Ennen majapaikkaa kävimme vielä ostamassa ruokaa lauantain rapujuhliin.

Kahdeksan jälkeen saavuimme kymmenen kilometrin päähän näyttelypaikasta eli Körsbärsgården-nimiseen Rum&Frukost paikkaan. Huone oli tilava ja rakennettu vanhaan navetta-sikalaan. Kosteaa oli eikä esim. pyyhkeet kuivuneet viikonlopun aikana ollenkaan, mutta muuten ihana paikka. Kävimme lenkillä maaseudun rauhassa ja söimme pienen iltapalan. Aamulla oli herättävä aikaisin, että ehdimme lenkittää koirat ennen näyttelypaikalle menoa. Sää oli aurinkoinen, mutta tuulinen eli oikein sopiva.

Näyttelypaikalla pystytimme teltan, joka kylläkin purettiin jo lounastauon aikaan. Tuuli aiheutti muidenkin teltoille ongelmia eli oli helpompaa ilman telttaa. Keira tapasi yli vuoden tauon jälkeen Bendji-sulhasensa ja vanha rakkaus oli tallella. Ehkä Keiran juoksuajalla oli asiaan jotain osuutta .

Bendji, Keira ja Julia

Pentuja oli yli 10 ja sen jälkeen olikin jo Peterin vuoro. Peter tuli luokassaan kolmanneksi ja pääsi kisaamaan sertistä. Uffe oli valioluokan neljäs ja pääsi paras uros-kisaan. Julian iskä Bendji voitti valioluokan. Veiko ja Limbo saivat ykköset valioluokassa. Tuomari tykkäsi todella pienistä ja kevyistä koirista. Junnuluokan voittaja oli paras uros ykkönen, Bendji kolmas ja Peter hienosti neljäs.

Peter

Bendji

Limbo

Uffe

 Veiko

 Lounastauon jälkeen oli narttujen vuoro ja olin todella yllättynyt, kun tuomari valitsi Julian junnuluokan voittajaksi. Isla sai ykkösen. Julian siskopuolia oli samassa luokassa ja olivatpa ne todella pieniä ja kevyitä.

Isla

 Julia ja "vähän" onnellinen omistaja

Nuorten-  ja avoimessa luokassa riitti pieniä narttuja, jotka taas sijoittuivat hienosti. Siinä vaiheessa ajattelin jo, että Keira taitaa olla liian vankka ja oikeassa olin. Tuomari ihmetteli Keiran reisimuskeleita ja sanoin Keiran olevan agilitykoira. Ficon Kira-äiti voitti luokan. Sally sai ykkösen veteraaniluokassa ja oli kolmas.

Keira

Sally vauhdissa

 Narttukehässä Ficon äiti oli ykkönen ja Julia hienosti neljäs.

Julia PN4

Keira ja Uffe esiintyivät vielä Limbon jälkeläisluokassa ja sijoitus oli 4. Bendji lähti näyttelypaikalta ja haltijat kävivät hyvästelemässä meidät. Keira haukahteli haikeasti Bendjin perään ja yritti häkistäotettaessa karata vielä sulhasensa perään. Kehuin sitten Kaisalle ja Jonnalle kuinka Keira on uskollista tyyppiä. No eipä mennyt kuin vajaa tunti, kun Keira iski silmänsä isäänsä ja Limbo oli myös erittäin kiinnostunut tyttärestään eli se siitä uskollisuudesta.

Silmäpeliä iskän kanssa

Ja iskä vastaa

Peter esiityi Cirtap's kasvarissa ja hienosti voittivat.

Cirtap's J-G Prinses Juliana eli Ficon äiti oli ROP ja VSP junnu-uros MoonhavenTerrific Maroon.

Näyttelyn jälkeen veimme mun koirat majoituspaikkaan lepäämään ja Annen koirat otimme rapuillaliselle autoon mukaan. Ei uskaltanut jättää Keiraa ja Peteriä samaan tilaan, kun Keira yritti tietysti vikitellä myös Peteriä. Yhdistimme eväät Kaisan ja Jukan kanssa ja saimme vatsamme täyteen ihania herkkuja. Ruotsalaiset yllättivät suomen kielen taidollaan ja meno oli aika hulvatonta. Lähdimme kuitenkin ajoissa nukkumaan, sillä sunnuntaina oli taas lähes 600 km:n ajomatka edessä.  Ajoin noin puolet matkasta ja pysähdyimme lenkittämään koiria useamman kerran matkan aikana.

Saimme Suomesta iloisen puhelun Pialta, jonka Noa sai Outin handlaamana toisen sertinsä ja oli Heinolan näyttelyssä VSP. Paljon Onnea!

Kooikerlauma (Peter,Sally,Julia ja Keira)

Olimme ajoissa satamassa, kävimme laivalla syömässä ja kaupasta pakolliset tuliaiset ja äkkiä nukkumaan. Onneksi reissu loppui, sillä Keira alkoi käydä jo rasittavaksi Peteriä ahdistellessaan. Keira raapi Peterin häkkiä ja yritti kynsiä kuonosta. Reissu oli tosi mukava ja pakko päästä uudelleen.

Lisää kuvia löytyy täältä http://annekeira.kuvat.fi/kuvat/Ruotsi%252020-22.8.2010/

Anne