Taisin heittää vuoden 2013 kalenterinkin pois, mutta yritän muistella vähän mitä on tapahtunut.

Normaalit agilityharkat ovat pyörineet niin, että Mila on harkannut kerran viikossa ja Keira ja Julia jompikumpi kerran viikossa eli ei voi niiden kohdalla sanoa, että olisi kovin paljon aikuisten kanssa treenattu. Julia steriloitiin joulukuun puolivälissä tähystyksellä ja se toipui leikkauksesta pikavauhtia. Pidimme kuitenkin reilun tauon agilitystä ja vieläkin on harkattu aika matalilla estekorkeuksilla lähinnä kyllä sen takia, että pysyisi innokkaampana. Julia on tullut varsinkin minua ja Milaa kohtaan huomattavasti sosiaalisemmaksi eli leikkauksen positiivisia vaikutuksia on jo tullut näkyviin. Ennen Juliaa ei kotona paljon näkynytkään, tykkäsi nukkua omissa oloissaan. Nykyään se hakee minulta rapsutuksia ja tulee lähelle nukkumaan. Tähän tosin voi osasyy olla se, että annan nyt kaikkien koirien tulla sohvalle ihan luvalla.

Joulukuussa koin Messarin näyttelyissä sellaisia ihmeitä, että niitä ei meinannut oikein edes tajuta. Milan ilmoitin kaikille päiville, mutta Milalle ei menestystä tullut ja onhan se ihan rimppakinttu verrattuna muihin junnunarttuihin. Milalle eh ja 2xeri. Maggie-sisko sensijaan pärjäsi ihan mielettömän hienosti saaden kaikkina kolmena päivänä eri ja sa. Lisäksi Maggie oli perjantainan pn4, lauantaina sertin ja pohjoismaiden junnutittelin myötä pn2 ja sunnuntainakin sai vielä varasertin. Matti oli ilmoitettu vain perjantaille ja sille hienosti eri samoin kuin Nerollekin. Lex tuli mulle viikonlopuksi hoitoon ja Keira-äiti päästi sen tyttäreni-Nannan olohuoneeseen parin tunnin kuluttua eteisestä. Sen jälkeen Lex oli kuin olisi aina ollut meidän laumassa. Lex sai lauantaina erin, sa:n ja varasertin. Oorbellen-kasvattajaluokka tuli toiseksi ja sai kunniapalkinnon. Ryhmässä esiintyivät Maggie, Matti, Nero ja Lex.

Varsinaisen superyllätyksen järjesti Pohjoismaiden voittajanäyttelyssä Keira-mummeli. Se voitti valioluokan ja loppujenlopuksi vielä kaikki nartut. ROP-kisassa voiton vei vääksyläinen Timi. Keiralla oli hurja vauhti päällä, en meinannut pysyä sen perässä. Keira todella nautti esiintymisestä ja tuomari arvosti selkeästi sujuvaa liikkumista. Keiralle siis uusi titteli PMV-13. Olin niin sekaisin Keiran menestyksestä, että Suvin piti ihan sanoa minulle, että Maggiehan sai sitten sertinkin. Saimme Tyynismaan Suvin ottamaan Maggiesta ja Keirasta hienoja kuvia, kiitos vielä Suvi.

Sunnuntaina Voittaja-13 näyttelyssä Lex oli pu2 ja sai toisen sertinsä ja varacacibin, Vilille eri ja sa sekä pu4, Keira oli pn4 ja sai varacacibin. Kasvattajaluokassa ryhmämme voitti (toista ryhmää ei esitetty) ja meille kp. Rankan viikonlopun jälkeen oli jo kiire kotiin ja jäi hakematta Lexin ja kasvarin palkinnotkin. Jätimme myös ison kehän väliin, vaikka kasvattien omistajat olisivat suostuneetkin jäämään.

Joulun aatonaattona Lahden kooikerpennut tapasivat ja sain Milaa hiukan väsytettyä ennen Turkuun lähtöä. Joulun vietin koirien kanssa äitini luona Turussa kerrostalossa. Vettä satoi ja kuraa riitti. Olin Milan kanssa kuuntelemassa joulurauhanjulistuksenkin ensimmäistä kertaa livenä.

Joulukuun lopussa oli yhdet agilitykilpailut, joista Keiralle 3xhyl. Tammikuun alussa kävimme Outin, Ficon, Anun, Weeran ja Milan kanssa Hyvinkäällä koirauimalassa. Fico ui reippaana ja Weerallakin oli selkesti selvät sävelet. Mila ei ollut kovin innostunut, mutta ui kun oli pakko. Pitäisi vaan lähteä uudelleen.

Ystäväni on ottanut bichon frisee -pennun, Waldon, jonka kanssa Milalla synkkaa oikein hyvin. Olemme tavanneet Waldoa säännöllisen epäsäännöllisesti sekä Waldon kotona että meidän pihalla. Yhtenä lauantaina Mila pääsi Matin ja Noan kanssa lenkille järven jäälle. Suppeat Lahden pentutreffit (Cleo, Weera ja Mila) olivat viime lauantaina Vesijärven jäällä. Mila yrittää jo pistää Weeraa järjestykseen ja Cleo on huomannut olevansa mies.

Arkiaamuisin käymme ystäväni Riitan kanssa golfkentällä lenkillä. Riitalla on kaksi käyttölinjaista kultsua ja Mila leikkii niiden kanssa jo parhaan kykynsä mukaan. Tänä aamuna jopa 8-vuotias Riemu innostui Milan kanssa takaa-ajoleikkiin.

Piti aloittaa agilitykisaaminenkin viikon kuluttua, mutta Keira aloitti juoksun. En viitsi viedä sitä tärppien aikaan tai muutenkaan juoksuisena kisoihin ellei sitä kyseessä ole joku pidempi reissu tai jopa arvokisat.

Huomenna on tiedossa superkiva päivä. Lexin Sami pitää kooikerporukalle Vantaalla agilitykoulutusta. Haen Pian, Matin, Anun ja Weeran Lahdesta kyytiin. Lisäksi paikalla on Nero, Vili, Peter, Rianna ja muita tuttuja. Toivottavasti myös Mio pääsee tapaamaan meitä. En ole nähnyt sitä 10 kuukauteen.

Orsonista on tullut Ruotsin jäljestämisvalio ja sen kaksi pentua muutti Suomeen Sloveniasta. Toivottavast pääsen jossain vaiheessa tapamaan niitäkin "lapsenlapsia". Vili on startannut tokon voittajaluokassa. Vili on ensimmäinen Oorbellen-koira joka yleensäkin on kisannut tokossa ja vauhdilla ovatkin päässeet jo voittajaluokkaan.

Anne