Otin molemmat koirat mukaan Riihimäelle kooikeragilityyn, vaikka vain Keira osallistui koulutukseen. Julian agility on vielä niin alkutekijöissä, että ei tarvita mitään muuta kuin intoa ja mukavaa yhdessäoloa. Meidän viiden koiran porukka oli kutistunut kolmeen ja otin sitten Julian kanssakin vähän harkkaa sillä aikaa, kun kouluttaja piti taukoa. Ekaa kertaa Julia hyppäsi normaaleja medikorkeuksia ja ei ollut mitään ongelmaa. Jari Laitinen oli kouluttajana ja oli tehnnyt kolmosluokkalsille sopivan haastavan radan. Keira ei ollut mikään tykki, mutta kulki kuitenkin ihan mukavasti ja olin tyytyväinen harjoitukseen.

Harkan jälkeen kävimme lenkillä Keiran, Julian ja 5-vuotiaan Lilyn kanssa. Kun koirat olivat irti, ei tullut mitään sanomisia, vaikka vähän jännitin kuinka Keira hyväksyy ihan vieraan nartun samalle lenkille. Viimeiseen ryhmään oli tulossa kolme Keiran pentua ja jäinkin sitten heitä odottamaan, vaikka odotusaikaa tulikin pari tuntia. Sain hallille mukavia uutisia Jyväskylästä. Anne T:n Peter oli PU2 kera sertin ja varacacibin, joka muuttuu cacibiksi. Onnea Anne ja Peter!

Noora ja Iisa tulivatkin paikalle jo hyvissäajoin ja lähdimme tyttöporukassa lenkille. Ensin Keira ja Julia alistivat Iisan ja sitten oltiin hyviä kavereita. Iisa mietti minut tavattuaan muutaman sekunnin ennen kuin tajusi, että keinoemohan se siinä. Sitten alkoi taas ihana ulvominen ja pusuttelu, ei ole Iisa onneksi minua vieläkään unohtanut.

siskokset

 Iisa

Iisa, Keira ja Julia

 

Kun koko viimeinen ryhmä oli tullut paikalle, moikkasin Leevin ja Johnnyn ja katselin ylpeänä kuinka taitavaa porukkaa Keiran jälkikasvu on. Julialla on vielä pitkä matka Iisan, Johnnyn ja Leevin tasolle. Otin vielä vähän perhekuvia ja sitten maltoin lähteä kotiin.

Johnny

 Leevi

äiti ja poikansa Leevi

Johnny, Julia, Keira, Iisa ja Leevi

Anne