Aamulla oli kylmä ja vähän hirvitti lähteä ajamaan pikkuteitä pitkin Riman hallille kooikeragilityharkkoihin. Ei onneksi ollut liukasta, mutta pakkasta autonmittarin mukaan enimillään -6 astetta. Koulutuksen piti tänään Suomalaisen Jari ja toivottavasti löytyi ratkaisu Keiran tökkivään liikkumiseen radalla. Minä olen ohjaamisessani liian laiska ja yritän selvitä mahdollisimman vähällä liikkumisella radoista. Vanha kunnon "valssi" on täysin unohtunut ohjaamisestani ja aiheutan Keiralle turhia vauhdin hiipumisia. Kun viitsin valssata, ei oma liikkeeni töksähdä ja Keirakin tajuaa paremmin mitä tehdä. Jari sanoikin osuvasti, että Keira haluaa harrastaa mun kanssa yhdessä. Julia oli myös mukana ja jäimme hetkeksi katsomaan vielä seuraavan ryhmänkin harkkoja. Julia oli reipas ja kiinnostunut. Sitten lähdimme kohti Porvoota Keiran Johnny-pentua tapaamaan. Menin ilman tyttöjä ensin tapaamaan Johnnya, kun halusin testata tunteeko minut. Ensinäkemältä Johnny ei minua tunnistanut, mutta selkeästi muistijälki minusta oli jäänyt. Sen verran innokkaasti Johnny minut tervehti. Julia ja Johnny ovat todella paljon samannäköisiä keskenään aina väritystä myöten, paitsi Johnny aivan selvä uros ja Julia narttu. Jaksoivat leikkiä aika pitkään ja väsyneinä piti vähän riidelläkin. Laitoin Julian autoon ja Keirakin pääsi leikkimään poikansa kanssa. Tosi kiva, kun kasvattieni omistajat päästävät minut katsomaan pentuja.

Anne